Nämä mainiot kanaset ovat ilahduttaneet sekä tyhjinä että täysinä jo lapsuudestani saakka olemassaolollaan. Äiti täytti, minä ilahduin ja nautin :)
Munista tällä kertaa enemmänkin. Piiskun taloudessa ei näitä kanojen tuotoksia käytetä eli kotikemistikokeet ovat joutuneet odottamaan. Nyt sitten viimein oli kaikki tarpeellinen kasassa ja pääsin kokeilemaan kananmunalla patinointia. Jännä oli! :D Ja lopputulos miellyttää. Ja kiillotus hoidettiin sekin niksipirkkamaiseen tyyliin eli ketsupilla. Toimi!
Sama koru siis ensin semmoisenaan ja sitten patinoinnin ja kiillotuksen jälkeen.
5.4.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)



Waude!! Kaunis koru!! Ja jänskä tekniikka, tästähän voisit kertoa vaikka lisääkin.. =)
VastaaPoista